kamaluus

Eilen oli yksi elämäni nöyryyttävimmistä illoista.

Eräällä kaverillani oli synttärit ja tyttö oli päättänyt pistää pystyyn kunnon pyjamabileet. Ei siinä mitään, itse en ehkä parikymppisenä järjestäisi pyjamabileitä, tai oma versioni aiheesta olisi varmaan joukko hyviä naispuolisia tyyppejä, paljon kiinalaista take awayta ja kunnon catch up parhaiden ystävien parissa. Tämä ilta olikin jotain ihan muuta.

Nimittäin vaaleanpunaisia ilmapalloja, vaahtokarkkeja, kasvonaamioita, valokuvia, ricky martinia (!!),  kynsihoitoja, pullonpyöritystä, sisällötöntä kälätystä aiheesta kuin aiheesta (mista lahtien idiotismi on ollut muodikasta?), meikkejä ja tietenkin kaikilla tuli olla pyjamat päällä.
Ei siinä vielä mitään. Jollakin ironisella tapaa kaiken tuon roskan kitsch arvot on niin korkeat että se voi olla jopa hauskaa.

Mutta siinä vaiheessa, kun suunnistettiin yöelämään ne helvetin yöpuvut päällä olisin halunnut vajota maan alle. Nyt joku siellä varmaan miettii että onpas rajoja rikkovaa ja hauskaa mennä pyjamat päällä yöelämään. Niin se varmaan olisikin, Suomessa tosin jossa korkokenkien pukeminenkin on joskus jo aika hard core. Täällä se yleensä assosioidaan rikkaiden opiskelijatyttöjen aivottomuuteen.

Suomalaiselle ei välttämättä ihan aukea millaista on rikkaiden opiskelijoiden kulttuuri, koska kaikki on aina kroonisesti ja tasavertaisesti aina pee aa ja se on ihan yleisesti hyväksyttävää inistä siitä, kuinka piti taas viedä pullot kauppaan että sai kokoon loppukuun ruokarahat. Täällä taas kaikki posh-yliopistot on täynnä toinen toistaan kamalampia pässejä, jotka ajelee isukin ostamalla minillä ympäriinsä burberryn huivi vipattaen.

Ja sitten vielä kermana kakun päälle oli se pikku homma että joku niistä douche bageistä sielä klubilla varasti mun laukun, juuri kun olin lähdössä kohti kotia. Että tänään olen koko päivän juossut poliisilaitoksella tekemässä rikosilmotusta, teettämässä uusia avaimia ja yliopistolla teettämässä uutta opiskelijakorttia. Oli muuten hauska tilanne se poliisilaitos meinaan. Mut vietiin kuulusteluhuoneeseen ja jokainen pieni yksityiskohta kirjattiin ylös varkaan hiustenväristä siihen että mihin suuntaan varas lähti juoksemaan anastettua laukkuni. Ihan kun ne nyt saisi ketään kiinni kun sinne kamalaan teininavettaan oli tungettu ainakin kuusisataa ihmistä. En kyllä yhtään ihmettele että tässä maassa kuluu älyttömät määrät rahaa byrokratiaan.


Nyt keitän kupin teetä ja alan kutoa sukkaa. Mitäköhän tästäkin tulee.