tammikuu

Kuka pönttöpää on joskus mennyt keksimään käsityksen, että ihmisen tulee herätä aamulla aikaisin, kiiruhtaa kahdeksaksi tunniksi töihin, tulla kotiin ja mennä nukkumaan ja toistaa tätä samaa mantraa keskimäärin kaksi ja puolisataa päivää vuodessa? Sitten nautit niistä vuoden kahdesta lomaviikosta joskus heinäkuussa ja silloinkin luultavasti sataa.

 Muistan joskus lukeneeni jonkun tieteellisen tutkimuksen siitä, miten vaihtoehtoinen malli tälle voisi olla sykleissä eläminen. Idea perustuu siihen, että vedät pari viikkoa kamalaa tehojaksoa ja stressiputkea ja heti perään pari viikkoa lomailua sen sijasta että löysäilisit toimistossa viisi päivää viikossa tuijotellen kelloa ympäri vuoden. Työjakson aikana panostat työhön sataprosenttisesti  ja lomailujaksona köllöttelet jossakin palmun alla soittelemassa mandoliinia ja kasvattamassa rastoja. Ääripäät ovat muutenkin paljon kiehtovampia kuin se sama tasaisen tappava jumputus vauvasta vaariin. Ainakin mun mielestä.

My tomato, your potato

Tosin jos itse saisin päättää niin minähän olisin siellä palmun alla juurikin ne 365 päivää. 

Mutta empä ole vaan kirjoitan tammikuussa gradua kuusi päivää viikossa kahdeksan tuntia päivässä ja otan hörppyjä mun supermiesmukista. 

Vaihdoinpa taas mun gradun aihetta ja nyt pelottaa mennä tapaamaan mun valvojaa. Kertauksen vuoksi: se on sellainen pelottava, vanhalta Arnolt Schwarzeneggeriltä näyttävä (ja kuulostava) vihainen saksalainen jonka kanssa en ole mistään samaa mieltä. Ihmettelenpä vaan että mistä se on saanut itselleen niin kovatasoisen kustantajan?

Mäkin voisin hommata itselleni sukunimeni eteen Ph.D-kirjaimet ja helvetin ison nimilaatan, ja pakottaisin kaikkia kutsumaan mua tohtori Taikaksi. Vielä parempaa olisi jos menisin naimisiin jonkun siniverisen kanssa ja sitten voisin olla  tohtori herttuatar Taika. Mac Von herttuatar tohtori lorditar Taika. Kunnon mikkihiirinimi.